Kansanedustajana Seppo Lehto: Suomalainen tee päivän hyvä työ, lisäänny, käytä rahasi suomalaisiin tuotteisiin, älä anna Unicefille ymv:lle mitään!

Kansanedustajana ja kansanedustajaehdokkaana IKL-Pirkanmaan ehdokasnumerolla 180 Seppo Lehto Pirkanmaalta

Tavoitteita lyhyesti: http://tamperelainen-lehto.blogspot.com

Ohessa vaalivideo eli työnäytteenä kommunismin ja ryssäläisyyden vastaisesta taistosta isku kommunistien valheita levittävään Lenin museoon ja sen reliefin tuhonta, sekä ripustaminen marsalkka Mannerheimin patsaan vasempaan saappaaseen ikäänkuin tallottavaksi 4.6.1996 - Olkaa hyvä ja nauttikaa silmien välliin ryssää-musiikista sotavuosilta samalla:
http://video.google.com/videoplay?docid=-927317310633894609&hl=en

Suomalainen tee päivän hyvä työ, lisäänny suomalaisen kanssa, käytä rahasi suomalaisiin tuotteisiin, älä anna Unicefille ymv:lle mitään, sekä vaadi kansakuntamme vaurautta takaisin miehittäjä-Ryssän hallusta http://www.kavkaz.fi eli miehitettyjen alueidemme palauttamista!

Suomen pitää ottaa aluevesilaajennusasia esille Viron kanssa jotta voimme estää Suomenlahden isoimman miinan eli miehittäjä-Ryssän maakaasuputkihankkeen, millä on Suomenlahden lisäksi vaarana saastuttaa nykyinen jäljellä oleva Suomenlahden rannikkomme ja muukin Itämeri.

Ohessa valtionapuja saamattoman ProKarelia järjestön selvitys hankkeesta:

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1269&author=10

31.01.2007
ProKarelia

PROKARELIAN LAUSUNTO MAAKAASUPUTKESTA

Valtioneuvosto
Uudenmaan Ympäristökeskus


Diaarinumero: UUS-2006-R-32-53
MAAKAASUPUTKEN ONGELMAT SELVITTÄMÄTTÄ

Nord Stream -kaasuputkihanke

Venäjä on rakentamassa mittavaa kaasuputkea, joka kulkee Muurmanskin kautta rajantakaisen Suomen Karjalan läpi Viipuriin. Sieltä se jatkaa noin 1 200 km pituisena merenalaisena putkena (Nord Stream –hanke) Saksaan. Meriputki kulkee 369 km Suomen talousvyöhykkeellä, mutta ei nykyisen aluevesirajan sisäpuolella.

Kaasuputkihankkeella on suomalaisesta näkökulmasta kaksi keskeistä ongelma-aluetta:

- putki halkoo Karjalassa suomalaisten omistamia maita
- merenalaisen putken ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset

Karjalan putkesta ei ole tehty selvitystä

Laatokan Karjalan ja Karjalan Kannaksen halki kulkevan maaputken vaikutusten arvioinneista ei ole käytettävissä mitään tietoja. Niiden on katsottu olevan Venäjän sisäinen asia. Tällöin on kuitenkin unohdettu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten säännökset (esim. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artikla tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirja) omaisuussuojasta ja sen pysyvyydestä.

Neuvostoliiton pakottaessa Suomen luovuttamaan Karjalan (sekä Petsamon, osia Sallasta ja Kuusamosta sekä Suomenlahden ulappasaaria) vain raja siirtyi, eivät suomalaisten omistusoikeudet. Siten suomalaiset evakot ja heidän jälkeläisensä yhä omistavat Karjalassa olevat kiinteistöt.

Suomalaisilla on välitön omistajan intressi siitä, kulkeeko maakaasuputki heidän omistamiensa maitten kautta ja mitä se mahdollisesti vaikuttaa maan käyttöön, arvoon ja omien alueiden palautukseen. Luonnollisesti kiinnostavaa on, suoritetaanko maan pakkokäyttämisestä jotain korvauksia.

Suomen valtionhallinnon tulee käynnistää selvitystyö putken vaikutuksista Karjalassa. Ympäristö-, maankäyttö- ym. asioiden lisäksi on selvitettävä putken mahdolliset oikeusvaikutukset. Venäjän tulee korvata suomalaisten omistajien mahdolliset taloudelliset menetykset.

Meriputken ympäristöselvitys

Putkella voi jo valmiiksi pahoin saastuneeseen ja heikossa tilassa olevalle Itämerelle olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. On todennäköistä, että suuriakin maamassoja joudutaan siirtelemään merenpohjalla, mikä saa sedimenttikerrokset liikkeelle.

Alustava merenpinnan alla kulkevan putken selvitys tuo esille ongelmia useasta ympäristösuojelun näkökulmasta, mutta se ei anna vastauksia ydinkysymyksiin. Selvityksen perusteella ei ole mahdollista arvioida hankkeen todellisia ympäristövaikutuksia. Selvitystyötä on olennaisesti laajennettava ennen luvan myöntämistä.

Selvitystyön tulee antaa vastaukset myös ranta-asukkaiden, kalastajien ja veneilijöiden oikeuksien rajoituksiin. Pilaavatko sedimenttikerrosten ruoppaus ja putken asennuksesta aiheutuvat toimenpiteet Suomenlahden rantoja ja kuinka pitkäksi aikaa?

Kyse ei ole vain huvila-asutuksesta, vaan lukuisten ihmisten elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksista.
Putken läheisyyteen tulee varo-alue, jossa ankkurointi ja kalastaminen on kiellettyä. Tämä tulee ilmeisesti haittaamaan kalastuselinkeinoa. Kuka ja miten tästä aiheutuvat vahingot korvataan?

Putken yläpuolella tapahtuva vilkas (kymmeniätuhansia laivoja vuodessa) laivaliikenne eri suuntiin muodostaa turvallisuusriskin. Laivaliikenne itä-länsisuuntaan tapahtuu pääosin noin 20 km leveässä rännissä, joka keskisyvyys on noin 70 metriä. Miten tämä riski eliminoidaan?

Turvallisuuskysymyksiä kohdistuu myös putkeen (tai putkipariin), joka on suunnitelman mukaan ulkohalkaisijaltaan 1 220 mm. Seinämän vahvuus on 38 mm. Merenpohja ei ole tasainen ja sen maa-aines on vaihteleva.

Ympäristöselvityksen lisäksi hankkeen vaikutuksista tulee käynnistää riittävän kattava selvitys myös ranta-asukkaille, kalastajille ja veneilijöille aiheutettavista rajoituksista ja menetyksistä.

Merioikeusyleissopimus antaa puitteet

Merioikeusyleissopimuksen pohjalta Suomella ja Virolla olisi kummallakin oikeus käyttää 12 meripeninkulman eli noin 22.2 km aluevesirajaa. Viron vyöhyke on noin 11 mpk ja Suomen olennaisesti kapeampi. Aluevesirajojen väliin jää noin 20 km vapaa merialuevyöhyke.

Suomen kansalaisille on kerrottava, miksi Suomi ei ole käyttänyt aluevesimahdollisuuttaan hyväksi ja aikooko Suomi laajentaa aluevesirajaansa ja siten turvata neuvotteluasemansa.

YK:n yleissopimuksen 56. artikla määrittää rantavaltiolle (esim. Suomi) talousvyöhykkeellä laajat oikeudet, lainkäyttövallan ja velvollisuudet: "1 a) täysivaltaiset oikeudet merenpohjan yläpuolisten vesien ja merenpohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen, kuten vedestä, merivirroista ja tuulista saatavan energian tuottaminen".

Sen lisäksi rantavaltiolla on lainkäyttövalta alueellaan. Tämä koskee yhtä hyvin tekosaaria, laitteita ja rakennelmia kuin tutkimusta, meriympäristön suojelua tai muita oikeuksia. Rantavaltion tulee ottaa asianmukaisesti huomioon muiden valtioiden oikeudet ja velvollisuudet ja toimia sopusoinnussa yleissopimuksen määräysten kanssa. - Nämä selvitykset tulee tehdä.

Putki kulkee Suomen lainkäytön alueella

YK:n yleissopimus antaa 79. artiklassa laajan oikeuden mannerjalustalla (tässä tapauksessa talousvyöhykkeellä) olevien merenalaisten kaapeleiden ja putkistojen rakentamiseen: "1. Kaikilla valtioilla on oikeus laskea mannerjalustalle merenalaisia kaapeleita ja putkistoja tämän artiklan määräysten mukaisesti". Tältä pohjalta Suomi ei siten voi kieltää asiallisesti toteutettavaa putkihanketta.

Kuitenkin kulkureitin määrittämiseen tarvitaan rantavaltion hyväksyminen ja mahdollisille tekosaarille tai rakennelmille lupa. Putkihankkeen luvat myöntää Valtioneuvosto.

Määräys lainkäytöstä on laaja. 79. artiklan 4. momentin mukaan "Mikään tämän osan määräys ei vaikuta rantavaltion oikeuteen asettaa ehtoja sen alueelle tai aluemerelle johtaville kaapeleille tai putkistoille, eikä siihen lainkäyttövaltaan, joka rantavaltiolla on mannerjalustansa tutkimisen tai mannerjalustan luonnonvarojen hyödyntämisen tai valtion lainkäyttövaltaan kuuluvien tekosaarten, laitteiden ja rakennelmien toiminnan yhteydessä asennettavien tai käytettävien kaapelien tai putkistojen suhteen".

Valtioneuvosto voi antaa suostumuksen määräajaksi tai toistaiseksi. Päätöksessä on määrättävä ehdot, jotka ovat turvallisuuden ja yleisen edun kannalta välttämättömiä. Tämä asettaa Suomen valtiojohdon mielenkiintoiseen asemaan. Lainkäytön valvonta kuuluu Suomen rajavalvontaviranomaisille.

Suomen valtionjohdon tulee selvittää, miten suomalaisten ja Suomen etujen ja lainsäädännön valvonta konkreettisesti toteutuu putkihankkeen edetessä.

Venäjän laivasto valvoo putkilinjaa

Presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut, että Venäjän laivasto valvoo putken rakentamista ja takaa sen turvallisuuden. Tämä merkinnee sitä, että Venäjän laivaston pinta-alukset kyntävät jo muutenkin vilkasliikenteistä Itämerta Suomen talousvyöhykkeellä poikkiliikennettä kulkevien Tallinnan laivojen kanssa ristiin, rastiin. Liikenteen seassa kulkevat Karjalan satamiin menevät ja niistä lähtevät venäläistä öljyä kuljettavat tankkerit.

Pinnan alla kulkevat venäläiset sukellusveneet valvovat potentiaalisia terrori-iskuja putkea vastaan. YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan aluevesirajan sisällä sukellusveneiden tulee kulkea pinnalla lippu liehuen. Tätä vaatimusta ei enää ole pelkällä talousvyöhykkeellä, joten Suomen vyöhykettä sahaavat venäläiset sukellusveneet. Miten sinne enää mahtuvat Suomen rajavartiolaitoksen alukset? Miten Suomen merirajan valvonta toteutetaan?

Heikentyykö Suomen meripuolustus?

Presidentti Tarja Halonen on vaatinut maamiinojen pikaista poistamista. Nyt ollaan vastaavasti menettämässä merkittävä aluepuolustusmuoto merellä, sillä älykkäisiin merimiinoihin perustuva puolustussuunnitelma ei enää ole mahdollista ainakaan kaasuputken vaikutusalueella.

On selvää, että venäläiset sukellusveneet tarkoin kartoittavat suomalaiset merenalaiset kuuntelulaitteet ja asentavat Suomen talousvyöhykkeelle omat laitteensa.

YK:n yleissopimukseen liittyy ns. viattoman kauttakulun määritelmä (19. artikla). Ulkomaisen aluksen katsotaan uhkaavan rantavaltion rauhaa, yleistä järjestystä tai turvallisuutta, jos se mm. harjoittaa toimintaa, joka tähtää rantavaltion puolustusta tai turvallisuutta vahingoittavien tietojen keräämiseen. Ovatko venäläiset kuuntelu- ja muut valvontavälineet viattoman kauttakulun vastaisia laitteita?

Suomen on syytä laatia yksityiskohtaiset selvitykset putken merkityksestä Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle. Selvityksen laatimiseksi Venäjältä tulee saada yksityiskohtaiset tiedot hankkeelle suunnitelluista turvallisuuslaitteista ja –toimenpiteistä.

Jos Suomi päättää myöntää putken edellyttämät luvat, tulee suomalaisten ja venäläisten yhdessä laatia yksityiskohtaiset pelisäännöt siitä, miten kummankin osapuolen intressit turvataan.

Putkella moninaiset vaikutukset

Kaasuputkella on hyvin monenlaisia ympäristö- ym. vaikutuksia. Ongelmaa tuottavat myös sodanaikaiset räjähtämättömät ammukset ja miinat.

Merioikeusyleissopimukseen ei sisälly erityisiä talousvyöhykkeellä olevan vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua koskevia määräyksiä. UNESCO on kuitenkin 02.11.2001 hyväksynyt vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua koskevan yleissopimuksen (Convention on the Protection of the Underwater Cultural Heritage).

Merenpohjaa ei kulttuurimielessä juurikaan ole kartoitettu. Ympäristöselvitys kattaa mm. laivahylyt, mutta ei juuri muuta. Koska varsinaista kulttuuriperintöä ei ole tutkittu, ei tässä vaiheessa ole tietoa, voisiko putken vaikutusalueella olla esim. muinaisen asutuksen jäänteitä. Se olisi suhteellisen edullisesti suoritettavissa oleva ainutlaatuinen tutkimus, joka osaltaan voisi valaista historiaamme – ja tuoda good will'iä kaasuputkihankkeelle.

On tarpeen, että Ympäristöministeriön lisäksi Itämeren suojelukomissio osaltaan voimakkaasti paneutuu kaasuputken vaikutuksiin. Koska HELCOM-sopimuksen osapuolina ovat Euroopan unioni ja kaikki Itämeren rantavaltiot (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Puola, Venäjä), on yhteistyö selvitysten tekemisessä keskeistä.

Energia Venäjän strategisena aseena

Presidentti Putinin hallinto käyttää suvereenisti kaasua ja öljyä politiikan strategisena välineenä. Tästä ovat esimerkkeinä esim. Jukos, Ukrainan ja Valko-Venäjän tapaukset sekä Shellin kokemat mittavat takaiskut. Euroopassa kaasua ja öljyä tarvitaan entistä enemmän teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin, mikä luo otollisen tilaisuuden.

Energia on Venäjälle strateginen politiikan keino, jonka avulla se toteuttaa hajota ja hallitse –politiikkaa. EU pyrkii yhtenäiseen energiapolitiikkaan Venäjän kanssa, joka puolestaan pyrkii eri valtioiden kanssa kahdenkeskisiin sopimuksiin. Energiavarojen rajoittuneisuus ja Venäjän harjoittama politiikka tulee koettelemaan ankarasti EU:n yhtenäisyyttä.

On tarpeen havaita, että tämäkin kaasuputki on yhteinen asia, koska sillä on hyvin monimuotoisia vaikutuksia mitä erilaisempiin asioihin. Suomen ei tule olla vain vierestä passiivisesti seuraava tarkkailija ja tapahtumien hyväksyjä, vaan sen tulee omaksua aktiivinen rooli putken vaikutusten selvittämisessä.

Yhteenveto ja lausunto

ProKarelia katsoo, että kaasuputkiprojekti on lähinnä Venäjän ja Saksan kaupallisten etujen ja Venäjän poliittisen strategian mukainen hanke, jonka kautta kulkeva energia on sinänsä tarpeen eurooppalaisille valtioille. Putken kulkeminen merialueella on YK:n merioikeusyleissopimuksen hengen mukainen hanke.

Putkella voi kuitenkin olla erittäin merkittäviä ympäristöllisiä haittoja sangen huonossa tilassa olevalle, vilkkaasti liikennöidylle Itämerelle. Putkella voi olla arvaamaton negatiivinen vaikutus Itämeren kulttuuriperinnölle. Putkella on suuri vaikutus Suomen meripuolustusvalmiuteen. Sillä on vaikutus kalastuselinkeinoon ja matkailuun. Sillä voi olla arvaamaton vaikutus Itämeren kiinteistöjen arvoihin ja meren alla mahdollisesti toteutettaviin muihin projekteihin.

Suomen valtionjohdon tehtävänä on hankkeessa Suomen ja suomalaisten legitiimien oikeuksien ja etujen valvonta toisten etuja polkematta.

Suomalaisten on saatava tarkka selvyys sekä putken vaikutuksista että mahdollisten haittojen korjaamisesta ja korvaamisesta.

Koska putki kulkee Laatokan Karjalassa ja Karjalan Kannaksella suomalaisten omistamien maitten läpi ja merellä Suomen talousvyöhykkeellä, on Suomen legitiimit omistaja-, ympäristö-, kulttuuri-, ammatinharjoittamis- ja turvallisuusvaatimukset otettava ensisijaisesti huomioon ja suomalaisille ja Suomelle on korvattava aiheutuva haitta.

Kaasuputkenkin osalta on löydettävä samanlainen win-win –tilanne, jota Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautuksella tavoitellaan. Tarvittavien lupien myöntäminen on ajankohtaista vasta sen jälkeen, kun selvitys osoittaa win-win –tilanteen syntyvän.

Helsingissä 25. tammikuuta 2007

ProKarelia

Veikko Saksi
päätoimittaja